Vuonna 1914 orkesterisodan raunioista nousi kaupunginorkesteri

kajanus_johtaa_web

1910-luvulla riehuneen orkesterisodan repimässä Helsingissä musiikkilautakunta aloitti jo kerran katkenneet neuvottelut kunnallisen kaupunginorkesterimallin pohjalta. Musiikkilautakunta oli lähettänyt marraskuussa 1913 orkesterisodan kummallekin osapuolelle kirjeet, joissa ehdotettiin konkreettisia toimenpiteitä kuten sekä Robert Kajanuksen johtaman Filharmonisen Seuran orkesterin että Georg Schnéevoigtin johtaman Helsingin Sinfoniaorkesterin lakkauttaminen.

Musiikkilautakunnan ehdotus esiteltiin valtuuston päätettäväksi 10. maaliskuuta 1914. Pääansio siitä, että esitys ylipäätään johti tulokseen, oli musiikkilautakunnan puheenjohtajalla, yliarkkitehti Hugo Lindbergillä, joka itse kaupunginvaltuutettuna valtuuston ratkaisevassa kokouksessa taisteli kynsin hampain ainoana oikeana pitämänsä ratkaisumallin puolesta: orkesterin kunnallistamisen.

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 10.3.1914 mm. seuraavaa:
Soitantokauden 1914-1915 alusta lähtien Helsingin kaupunki järjestää ja ylläpitää kolmen vuoden aikana omaa kunnallista orkesteriaan, jolla on nimenä ”Helsingin kaupunginsoittokunta” ja johon kuuluu vähintään 54 muusikkoa.
Orkesterin ”pääjohtajiksi” – kuten ylikapellimestareita tuolloin kutsuttiin – nimitettiin kummankin lakkautetun orkesterin (Filharmonisen seuran orkesterin ja Helsingin Sinfoniaorkesterin) johtajat, Robert Kajanus ja Georg Schnéevoigt.

Koska orkesteri tarvitsi lukuisten helppotajuisten ja kansankonserttien johtajaksi pääjohtajiensa lisäksi muita kapellimestareita, julistettiin varakapellimestarin toimi avoimeksi syksystä 1914 alkaen. Kyseistä tointa hakivat kapellimestarit Leo Funtek, Leevi Madetoja, Ossian Fohström, Jugel Jansson ja Ilmari Weneskoski. Erkki Melartinilta, Heikki Klemetiltä ja Oskar Merikannolta tilattuihin asiantuntijalausuntoihin nojaten toimeen nimitettiin Toivo Kuula.

Todellista sopua Helsingin riitaiseen musiikkielämään päätös ei kuitenkaan tuonut vaan lopullinen ja ratkaiseva kunnallistamispäätös tehtiin vasta syksyllä 1919. 
Helsingin kaupunginorkesterin uuteen alkuun loi oman raskaan varjonsa kesäkuussa 1914 alkanut maailmansota.

Lähde: Matti Vainio – Helsingin kaupunginorkesteri 1882-1982

Kaupunginorkesteri ajassa jo 132 vuotta

Robert Kajanuksen vuonna 1882 perustama ja kaupungin orkesteriksi vuonna 1914 kunnallistettu Helsingin kaupunginorkesteri  on vuonna 2014 – uskallamme sanoa – parempi ja palveluiltaan monipuolisempana kuin koskaan. Musiikkitalossa järjestettävien konserttiemme lisäksi viemme musiikkia niin sairaaloihin, palvelukeskuksiin, kouluihin kuin kaupunginosataloihinkin.

Palvelemme yleisöä monipuolisesti verkossa tarjoamalla konsertteja suorina ja tallenteina, avaamalla konserttien taustoja haastatteluin ja jakamalla orkesterin arkipäivää sosiaalisessa mediassa.

Tarjoamme erityisryhmille opastettuja kenraaliharjoituskäyntejä, lapsille ja nuorille esiintymismahdollisuuksia ja kummilapsiprojektin kautta musiikkikylpyä lapsuusvuosien ajan, kehitämme myös pedagogista materiaalia ryhmien käyttöön.

Lähdemme kohti uutta satavuotiskautta kunnallisena orkesterina teitä kuulijoitamme tervehtien ja kiittäen.