UKK – Voinko vaihtaa lippuni ja moneltako myynti alkaa?

kausikortit2015kevät

UKK
Kausikortit ja kertaliput

1. Koska lippuja myydään?
Kevätkauden 2015 kausikortteja myydään to 27.11.- su 28.12.2014.
Kevätkauden kertaliput tulevat myyntiin 5.1.2015.

Tammikuun konsertteihin erä lippuja myynnissä 27.11. alkaen.
9.1. Jukka-Pekka Saraste, johtaja & Truls Mørk, sello
14.1.& 15.1. Pietro Rizzo, johtaja & Alessio Bax, piano
23.1. Pietari Inkinen, johtaja & Barnabas Kelemen, viulu
28.1. &  29.1. John Storgårds, johtaja & Lisa Larsson, sopraano

2. Missä lippuja myydään?
Kausikortteja voi ostaa kaikista Lippupalvelun toimipisteistä ja varata puhelinpalvelusta numerosta 0600 10 800 (1,98€/min+pvm). Kausikorttilaisen etukonserttiin 12.5. voi ostaa lipun kausikortin ostamisen yhteydessä palvelupisteissä.
Etukonserttiin voi varata lipun puhelimitse ja lunastaa kausikortin lunastamisen yhteydessä.
Musiikkitalossa on Lippupalvelun toimipiste.

Kertalippuja tammikuun konsertteihin myynnissä myös verkossa http://www.lippupalvelu.fi.

3. Mihin aikaan lippuja myydään?
Lipunmyynti alkaa kaikissa myyntipisteissä ja kertalippujen osalta verkossa klo 9.

4. Mistä löydän kevään ohjelman?
Tästä e-julkaisusta
, Musiikkitalon verkkosivuilta tekemällä esimerkiksi haun ”HKO kevät 2015” ja kaupunginorkesterin verkkosivuilta Konserttihaku-osiosta.


5. Voinko vaihtaa kausikorttipaikkaa?

Paikan voi vaihtaa ostamalla uuden paikan haluamaansa sarjaan ja jättämällä vanhan lunastamatta.


6. Onko hyviä paikkoja jäljellä?

Kaikkiin katsomolohkoihin on paikkoja jäljellä.

7. Esimerkiksi vapun ohjelmaa ei ole vielä julkaistu, koska se tulee?
Kevään päivitetty konserttikalenteri julkaistaan vuoden vaihteessa ja liput kausikorttisarjojen ulkopuolisiin konsertteihin tulevat myyntiin 5.1. Lippupalvelun myyntipisteissä, puhelinpalvelussa ja verkossa.

8. Kuinka voin varata ryhmälleni liput ja koska ne pitää lunastaa?
Kevätkaudelle 2015 voit lähettää ennakkovarauksen yli 10 hlön ryhmällesi osoitteeseen helsinki.philharmonic@hel.fi 18.12.2014 mennessä. Ilmoita varauksessasi konsertin päivämäärä, henkilöiden lukumäärä ja yhteyshenkilön puhelin sekä sähköposti. HKO toimittaa varaukset Lippupalveluun ja Lippupalvelu lähettää yhteyshenkilölle varausvahvistuksen tammikuussa 2015.

18.12.2014-4.1.2015 ei ole mahdollista tehdä ryhmävarauksia.
5.1. alkaen ryhmävaraukset Lippupalvelun puhelinpalvelusta 0600 10 800 (1,98 euroa/min+pvm).

Varauksen lunastus on alle 50 henkilön ryhmille 2 viikkoa ennen konserttia, yli 50 henkilön ryhmille kuukausi ennen konserttia. Liput voi lunastaa ilman palvelumaksua Musiikkitalosta tai tilata laskulla Lippupalvelun toimituskulujen mukaisesti.

28.11. FOCUS ON BRAHMS

FOCUS ON BRAHMS
Pe 28.11. klo 19 Musiikkitalossa

Brahms – Glanert – Brahms / Holloway
Olari Elts, johtaja
Michael Nagy, baritoni

Liput Lippupalvelusta

Olari Elts010 (10)


Tenorista paljastui todellinen baritoni  – Michael Nagy HKO:n solistina

Unkarilaissyntyinen baritoni Michael Nagy (s. 1976) on tullut tunnetuksi monipuolisesta kyvystään esiintyä luontevasti niin barokkioratorioissa kuin nykyoopperassakin. Nagyn viimeaikaisiin yhteistyökumppaneihin lukeutuvat mm. Paavo Järvi ja hr-sinfoniaorkesteri, Adam Fischer ja Euroopan kamariorkesteri sekä Christoph Eschenbach ja NDR:n sinfoniaorkesteri.

Nagy opiskeli Stuttgartin musiikkikorkeakoulussa kaksi vuotta, mutta vasta muutettuaan Mannheimiin ja opiskeltuaan Rudolf Piernayn johdolla jonkin aikaa tenorina, hän ymmärsi olevansa todellinen baritoni.

Nagy on kuulunut Berliinin Koomisen oopperan ja Frankfurtin oopperan solistikuntaan. Kilpailumenestystä hän sai osakseen vuonna 2004 voittamalla Stuttgartin Kansainvälisen lied-kilpailun Hugo Wolf -akatemiassa yhdessä pianisti Juliane Rufin kanssa.

 Michael Nagy Berliinin filharmonikkojen solistina Mozartin Taikahuilussa.


KONSERTIN OHJELMA

Johannes Brahms: Akateeminen juhla-alkusoitto op. 80

Akateemisen juhla-alkusoiton hilpeä pinta kätkee alleen monia sävellysteknisiä hienouksia, kuten Brahmsille luonteenomaista, barokkiin viittaavaa kontrapunktitekniikkaa. Teos sisältää viisi ylioppilassävelmää, joista yksi on tekstiltään akateemista maailmaa ivaava. Näin sävellys onnistuu olemaan samaan aikaan niin oppinut kuin ironinen, yliopistoa niin juhlistava kuin sitä hienovaraisesti kritisoiva. Onpa teoksessa myös Wagner-parodia, sillä ylitsepursuava kooda viittaa Mestarilaulajat-oopperan alkusoiton vastaavaan kohtaan.

Akateeminen juhla-alkusoitto alkaa hiljaisella marssilla, joka johtaa ylioppilaslauluun Wir hatten gebauet ein stattliches Haus (Olemme rakentaneet komean talon). Hetken kuluttua soi isänmaallinen sävelmä Landesvater (Maan isä), ja sitä seuraa fagottien ironisesti kommentoima Was kommt dort von der Höh? (Mikä saapuu tuolta korkeuksista?). Vauhdikas Fuchslied (Fuksien laulu) on alun perin ollut Wienin ylioppilaiden taistelulaulu vuoden 1848 poliittisten levottomuuksien aikana. Alkusoiton päättää tunnettu Gaudeamus igitur-sävelmä.


Detlev Glanert – Johannes Brahms: Neljä preludia ja vakavaa laulua

1890-luvulla vanheneva Johannes Brahms (1833-1897) siirtyi vähitellen pois julkisuuden valokeilasta ja uusia sävellyksiäkin syntyi harvakseltaan. Vuonna 1896 valmistui laulusarja Vier ernste Gesänge (Neljä vakavaa laulua, opus 121) jonka kuolemaa ja ihmiselon turhuutta käsittelevät tekstit ovat peräisin Raamatusta.

Vier Präludien und Ernste Gesänge on Glanertin kirjoittama sovitus Brahmsin laulusarjasta, johon on lisätty neljä Glanertin itsensä säveltämää preludia. Teos sai kantaesityksenä Prenzlaussa 25.6.2005 Deutsches Symphonie-Orchester Berlinin konsertissa Kent Naganon johdolla. Solistina oli baritoni Dietrich Henschel. Arvostelijat ovat verranneet Glanertin tapaa yhdistellä Brahmsin sävelkieltä oman aikamme musiikin ilmaisukeinoihin italialaisen Luciano Berion sovituksiin.
Glanert saapuu Helsinkiin konserttia varten.

Johannes Brahms – Robin Holloway: Sinfonia f-molli

Johannes Brahmsin (1833-1897) laajan kamarimusiikkituotannon ainoa pianokvintetto syntyi sangen hankalan sävellysprosessin lopputuloksena. Vuonna 1862 Brahms sai valmiiksi jousikvinteton muttei ollut siihen tyytyväinen. Hän tuhosi käsikirjoituksen ja sovitti musiikin sonaatiksi kahdelle pianolle. Vuonna 1864 hän muokkasi sonaatin pianokvintetoksi, joka julkaistiin opusnumerolla 34. Sonaatti kahdelle pianolle julkaistiin opusnumerolla 34b.

Konsertissa esitetään ensi kertaa Suomessa Sinfonia f-molli, englantilaisen säveltäjän Robin Hollowayn (s.1943) vuonna 2008 kirjoittama orkesteriversio Brahmsin sonaatista opus 34b. Holloway on romantiikan ja modernismin välimaastossa liikkuva säveltaiteilija, joka on kirjoittanut sovituksia myös mm. Haydnin, Schubertin ja Ravelin teoksista. Holloway saapuu Helsinkiin konserttia varten.

Tekstit: Christian Holmqvist & Jaani Länsiö

 

Klarinetisti-kapellimestari Steffens, naapurin Toffe ja häiritsevä pikkurumpu

VIRTUOOSIKONSERTTO KLARINETILLE
Ke 19. & to 20.11. klo 19 Musiikkitalossa

Carl Nielsen – Anton Bruckner
Karl-Heinz Steffens, johtaja
Christoffer Sundqvist, klarinetti

Liput Lippupalvelusta

Uransa klarinetistista kapellimestariksi kääntänyt Karl-Heinz  Steffens johtaa Nielseniä ja Bruckneria

Karl-Heinz Steffens (s. 1961) aloitti muusikon uransa klarinetistina. Steffensin instrumentalistiuran huipensi toimi Berliinin filharmonikoiden sooloklarinetistina vuosina 2001–2007.

Kun hänet vuonna 2008 kiinnitettiin Hallen Staatskapellen ja oopperan musiikilliseksi johtajaksi, hän käänsi uuden lehden urallaan. Tutuksi ovat tulleet radio-orkesterit Kölnissa, Frankfurtissa, Berliinissä ja Leipzigissa sekä mm. Münchenin filharmonikot, Birminghamin kaupungin sinfoniaorkesteri ja Jerusalemin sinfoniaorkesteri.

Tällä kaudella Steffens johtaa mm. Lontoon Philharmonia Orchestraa, Wienin sinfonikoita ja Tanskan kansallisorkesteria sekä Milanon La Scalassa Mozartin oopperan Cosi fan tutte.

Karl-Heinz Steffens johtaa Berliinin filharmonikoita huhtikuussa 2014. 


Klarinetistikonkari eli naapurin Toffe Nielsenin klarinettikonserton solistina

Monipuolisesta muusikkoudestaan tunnettu Christoffer Sundqvist (s. 1978) on aikamme suosituimpia suomalaisia klarinetisteja niin yleisön, kriitikoiden kuin säveltäjien keskuudessa. Huomionosoituksina hän on saanut mm. Pro Musica -mitalin vuonna 1998 sekä äänitealan Emma-palkinnot 2010 ja 2011.

Carl Nielsenin klarinettikonsertto on kulkenut Sundqvistin mukana jo kauan. Sibelius-Akatemian pääsykokeissa hän soitti siitä yhden osan ja diplomikonsertissaan vuonna 2002 hän esitti sen kokonaan. Ensimmäinen suuri solistitehtävä vuonna 2004 Radion sinfoniaorkesterin kanssa oli Nielsenin konsertto, ja vuonna 2011 hän myös levytti sen Hannu Linnun johdolla.

Christoffer Sundqvist on vuodesta 2005 lähtien toiminut RSO:n sooloklarinetistina. On ilo työskennellä naapuriorkesterin tutun ja huikean taitavan kollegan kanssa.

Sundqvist Christoffer 2014

 

KONSERTIN OHJELMA

Anton Bruckner: Sinfonia no 6 A-duuri

Kuudes sinfonia valmistui vuosina 1879-1881. Sen osat 2 ja 3 saivat kantaesityksensä Wienissä helmikuussa vuonna 1883. Sinfonian kaikki neljä osaa esitettiin vasta Brucknerin kuoleman jälkeen, vuonna 1899. Kapellimestarina oli tällöin Brucknerin oppilas Gustav Mahler. Mahler oli kuitenkin tehnyt partituuriin useita leikkauksia. Kuudennen sinfonian alkuperäinen ja lyhentämätön versio kantaesitettiin vuonna 1901 Stuttgartissa.

Ensimmäinen (Majestoso) sinfonian neljästä osasta avaa hiljaa mutta energisesti. Osa kulkee kiireettömästi huipennuksesta toiseen. Suurenmoista, hidasta toista osaa (Adagio. Sehr feierlich) seuraa kohtuullisen nopeassa tempossa liikkuva scherzo (Nicht schnell). Finaalin (Bewegt, doch nicht zu schnell) päättää ensimmäisen osan pääteeman riemuitseva paluu.

Carl Nielsen: Klarinettikonsertto opus 57

Vuonna 1921 Carl Nielsen (1865-1931) kuuli Kööpenhaminan puhallinkvintetin esiintyvän. Hän ihastui yhtyeen sointiin, ystävystyi muusikoiden kanssa ja sävelsi heille puhallinkvinteton. Tämän jälkeen Nielsen päätti säveltää soolokonserton jokaiselle yhtyeen jäsenelle. Viidestä suunnittelusta konsertosta ehti valmistua vain kaksi: vuonna 1926 konsertto huilisti Gilbert Jespersenille ja vuonna 1928 konsertto klarinetisti Aage Oxenvadille.

Konsertto on kirjoitettu pienelle, Mozart-henkiselle orkesterille. Mukana on myös pikkurumpu, joka usein häiritsee musiikin etenemistä tai johdattaa solistin harhateille. Musiikki on sekä herkän lyyristä että nykivän hermostunutta. Soolo-osuus on teknisesti haastava, ja harjoitellessaan teosta Oxenvad totesi sarkastisesti: ”Nielsen taitaa itse soittaa klarinettia sillä ei hän muuten olisi löytänyt juuri ne nuotit joita on kaikkein hankalinta soittaa.”

Konserton sanotaan olevan täynnä konflikteja.

Tekstit: Jaani Länsiö ja Christian Holmqvist

Kolmikolkkahattu

Pe 14.11. klo 19 Musiikkitalossa

Manuel de Falla – Maurice Ravel
Kazuki Yamada, johtaja
Francesco Piemontesi, piano

Liput Lippupalvelusta

Francesco Piemontesi, Paris le 8 janvier 2014

Sveitsiläinen kilpailumenestyjä Francesco Piemontesi tulkitsee Ravelin pianokonserton

Italiankielisen Sveitsin Locarnossa syntynyt Francesco Piemontesi (s. 1983) kuuluu aikamme kiinnostavimpiin nuoriin pianisteihin. Piemontesi on lukuisten kilpailumenestystensä siivittämänä noussut urallaan tasaisen varmasti maailman arvostetuimpien orkestereiden solistiksi ja perinteisimpien festivaalien esiintyjäksi.

Piemontesi BBC:n haastattelussa.

Japanin filharmonisen orkesterin pääkapellimestari Kazuki Yamada debytoi HKO:ssa

Berliinissä asuva japanilainen Kazuki Yamada (s. 1979) valmistui Tokion taideyliopistosta 22-vuotiaana ja jatkoi opintojaan Slazburgin Mozarteumissa. Opintojensa jälkeen Yamada nousi kansainväliseen tietoisuuteen voittamalla arvostetun Besanconin 51. kapellimestarikilpailun pääpalkinnon ja yleisöpalkinnon vuonna 2009.

Yamada vierailee ahkerasti Euroopan maineikkaimmissa orkestereissa, kuten Pariisin orkesterissa, Lontoon Philharmonia Orchestrassa, Berliinin radion sinfoniaorkesterissa, Pietarin filharmonikoissa, Göteborgin sinfoniaorkesterissa ja Birminghamin kaupungin sinfoniaorkesterissa.
Yamada johtaa Rahmaninovia Moskovassa


KONSERTIN OHJELMA

Manuel de Falla: Kolmikolkkahattu, sarjat 1 ja 2

Kaksinäytöksisen baletin nimi tulee kuvernöörin kantamasta arvoaseman symbolista, kolmikolkkahatusta. Pöhkö mutta sinnikäs kuvernööri on iskenyt silmänsä myllärin vaimoon, joka kuitenkin syvästi rakastaa miestään tämän rujosta ulkomuodosta huolimatta. Kömpelö kuvernööri yrittää tanssilla vokotella mylläritärtä, joka lähtee kiusoitellen leikkiin. Pian kuvernöörille paljastuu, että mylläri ja vaimonsa vain pelleilivät hänen kustannuksellaan.

Väärinkäsityksiä seuraa mustasukkaisuuden vallassa tehty pidätys, perätön uskottomuusepäily ja sitä seuraava kosto, vääriin vaatteisiin pukeutuminen sekä onnellinen loppu, jossa kuvernööriä heitellään ilmaan maton päällä. Tämä kaikki tapahtuu loisteliaan ja taidokkaasti orkesterille kirjoitetun musiikin säestyksellä.

Maurice Ravel: Pianokonsertto G-duuri

“Ne ajat ovat takanapäin, kun säveltäjän kuviteltiin inspiraation vallassa kuumeisesti rustaavan ajatuksiaan paperilappuselle. Säveltäminen on 75-prosenttisesti älyllistä toimintaa.” Näin kertoi Maurice Ravel (1875–1937) G-duuri-pianokonsertostaan (ke. 1932), jonka valmistuminen vei peräti kaksi vuotta. Samaan aikaan sävelsi myös toista pianokonserttoaan, konserttoa vasemmalle kädelle. Kantaesitysten välillä oli vain runsas viikko. Tyylillisesti teoksilla on silti vain vähän yhteistä: siinä missä vasemman käden konserttoa hallitsee romanttinen perusvire jazz-vivahteilla; G-duuri-konsertossa asia on päinvastoin.

Maurice Ravel: La Valse

Jokainen päättäköön itse, onko La Valsen sisäinen maailma vain irvokas kuvaus menneen kulta-ajan väkivaltaisesta tukehtumisesta, sodanjälkeisen Euroopan hajanaisuudesta vai valssin synnystä, kukoistuksesta ja kuolemasta. Tai jostain aivan muusta.

Joka tapauksessa sävellyksen äärimmäisyyksiin kurottava tehoreippaus ja Ravelin tavaramerkin tapainen ilmavuus ja värikkyys tekevät La Valsesta yhden kaikkien aikojen tanssiteoksista.

Tekstit: Jaani Länsiö

XVI Panorama Filharmonica

Panorama Filharmonica 22.11. Ateneumin taidemuseo
Liput Lippupalvelusta
p. 0600 10 800 (1,98€/min+pvm)

Jean Sibelius ja aikalaiset, sävellykset ja kuvataide
Silja Fontana, Kati Kuusava, Samuli Peltonen, Anni Kuusimäki ja aikalaiset, tulkinta ja tunnelma

KONSERTIN OHJELMA

Fontana_HKO_fblaatu

Helsingin kaupunginorkesterin viulisti Silja Fontana tulkitsee sellisti Jaani Helanderin kanssa Sibeliuksen varhaistuotantoon kuuluvan Vesipisaroita.
Vesipisaroita pidetään jopa Sibeliuksen ensimmäisenä sävellyksenä. Pienessä impressiotyyppisessä kappaleessa luodaan vaikutelma pisaroista pizzicatolla, jousisoitinta näppäilemällä.
Sibeliuksen varhaistuotantoa ajatellaan usein perheelle sävelletyksi käyttömusiikiksi. Itse pääasiallisesti viulua soittanut Janne musisoi usein sisarustensa, selloa soittaneen Christianin sekä pianoa soittaneen Lindan, kanssa.

Kuusava_HKO_fblaatu

Jean Sibelius sävelsi kamarimusiikkia myös pienille kokoonpanoille ilman pianoa. Panorama Filharmonicassa kuullaan viulisti Kati Kuusavan ja alttoviulisti Carmen Moggachin tulkinta Sibeliuksen Duosta (C-duuri). Kappale on valmistunut 1890-luvun alkupuolella. Eteenpäin virtaava sävellys yhdistää alttoviulun ja viulun ominaiset sävyt ilmavaksi ja kauniiksi soinniksi. Lyyrisen kauneuden keskeltä pilkahtaa toisinaan myös melankolian sävyjä.

Pianonsoitolla musiikkiharrastuksensa aloittanut Sibelius rakastui viulunsoittoon teini-ikäisenä ja haaveili viulistin urasta. Pianoa hän käyttikin lähinnä säveltämiseen. Kertoman mukaan Sibelius olisikin viulun paremmuudesta todennut: ”piano – se ei laula”.

Kuusimäki_HKO_fblaatu

Harpisti Anni Kuusimäki asettelee Panorama Filharmonicassa Sibeliuksen tunnettuja pianokappaleita harpun sointiin.  Kuusimäki soittaa muun muassa Sibeliuksen Romanssin Des-duuri opus 24 nro 9 vuodelta 1901. Romanssissa on kuultavissa kaikuja pari vuotta aikaisemmin sävelletystä Finlandia-hymnistä. Se on kokonaisuutena sävyltään levollinen, mutta yltää kuitenkin paikoitellen jopa virtuoottisiin sfääreihin.

Sibelius sävelsi lukuisia pieniä ja kauniita pianokappaleita. Harvaa säveltäjää onkin niin paljon moitittu pienten kappaleiden säveltämisestä kuin häntä.  Kappaleet jäivät jo säveltäjän alkuaikoina orkesterikirjallisuuden jalkoihin, sillä ajan hengelle oli ominaista pitää arvossa nimenomaan suuria muotoja, sinfonioita.  Vaikka kriitikot aikoinaan ruoskivat Sibeliusta, suomalaiset muusikot ja musiikinharrastajat rakastavatkin edelleen laajasti Sibeliuksen pianokappaleita. Niiden värikkyyteen ja monipuolisuuteen uutta painoarvoa tuo tulkinta harpulla.

Samuli_HKO_fblaatu

Panorama Filharmonicassa kuullaan sellisti Samuli Peltosen tulkinta Sibeliuksen sellolle ja pianolle säveltämästä Malincoliasta op. 20. Sibelius sävelsi kappaleen vuonna 1900 ja sen kantaesitti Georg Schnéevoigt, joka  itse asiassa muutamaa vuosikymmentä myöhemmin oli toimiva Helsingin kaupunginorkesterin kapellimestarina ja ajautuva pitkällisiin riitoihin Robert Kajanuksen kanssa.

Nimensä mukaisesti surumielinen kappale  vakuuttaa runsassointisuudellaan ja kromatiikkaan taipuvaisella melodiikallaan. Jotkut tulkitsevat kappaleen surumielisyyden kirpoavan Sibeliuksen Kirsti-tyttären kuoleman aiheuttamasta ahdistuksesta. Kamarimusiikillisen teoksen varsin vahvaa piano-osuutta soittaa Sophia Rahman.

Sibeliuksen ja aikalaisten musiikki täyttää Ateneumin näyttelysalit lauantaina 22.11. klo 18-21.30.
Taiteellinen suunnittelu Atte Kilpeläinen ja Erkki Suomalainen. Esiintymässä Helsingin kaupunginorkesterin muusikoita.

KONSERTIN OHJELMA

Teksti: Salla Viitanen