XVI Panorama Filharmonica

Panorama Filharmonica 22.11. Ateneumin taidemuseo
Liput Lippupalvelusta
p. 0600 10 800 (1,98€/min+pvm)

Jean Sibelius ja aikalaiset, sävellykset ja kuvataide
Silja Fontana, Kati Kuusava, Samuli Peltonen, Anni Kuusimäki ja aikalaiset, tulkinta ja tunnelma

KONSERTIN OHJELMA

Fontana_HKO_fblaatu

Helsingin kaupunginorkesterin viulisti Silja Fontana tulkitsee sellisti Jaani Helanderin kanssa Sibeliuksen varhaistuotantoon kuuluvan Vesipisaroita.
Vesipisaroita pidetään jopa Sibeliuksen ensimmäisenä sävellyksenä. Pienessä impressiotyyppisessä kappaleessa luodaan vaikutelma pisaroista pizzicatolla, jousisoitinta näppäilemällä.
Sibeliuksen varhaistuotantoa ajatellaan usein perheelle sävelletyksi käyttömusiikiksi. Itse pääasiallisesti viulua soittanut Janne musisoi usein sisarustensa, selloa soittaneen Christianin sekä pianoa soittaneen Lindan, kanssa.

Kuusava_HKO_fblaatu

Jean Sibelius sävelsi kamarimusiikkia myös pienille kokoonpanoille ilman pianoa. Panorama Filharmonicassa kuullaan viulisti Kati Kuusavan ja alttoviulisti Carmen Moggachin tulkinta Sibeliuksen Duosta (C-duuri). Kappale on valmistunut 1890-luvun alkupuolella. Eteenpäin virtaava sävellys yhdistää alttoviulun ja viulun ominaiset sävyt ilmavaksi ja kauniiksi soinniksi. Lyyrisen kauneuden keskeltä pilkahtaa toisinaan myös melankolian sävyjä.

Pianonsoitolla musiikkiharrastuksensa aloittanut Sibelius rakastui viulunsoittoon teini-ikäisenä ja haaveili viulistin urasta. Pianoa hän käyttikin lähinnä säveltämiseen. Kertoman mukaan Sibelius olisikin viulun paremmuudesta todennut: ”piano – se ei laula”.

Kuusimäki_HKO_fblaatu

Harpisti Anni Kuusimäki asettelee Panorama Filharmonicassa Sibeliuksen tunnettuja pianokappaleita harpun sointiin.  Kuusimäki soittaa muun muassa Sibeliuksen Romanssin Des-duuri opus 24 nro 9 vuodelta 1901. Romanssissa on kuultavissa kaikuja pari vuotta aikaisemmin sävelletystä Finlandia-hymnistä. Se on kokonaisuutena sävyltään levollinen, mutta yltää kuitenkin paikoitellen jopa virtuoottisiin sfääreihin.

Sibelius sävelsi lukuisia pieniä ja kauniita pianokappaleita. Harvaa säveltäjää onkin niin paljon moitittu pienten kappaleiden säveltämisestä kuin häntä.  Kappaleet jäivät jo säveltäjän alkuaikoina orkesterikirjallisuuden jalkoihin, sillä ajan hengelle oli ominaista pitää arvossa nimenomaan suuria muotoja, sinfonioita.  Vaikka kriitikot aikoinaan ruoskivat Sibeliusta, suomalaiset muusikot ja musiikinharrastajat rakastavatkin edelleen laajasti Sibeliuksen pianokappaleita. Niiden värikkyyteen ja monipuolisuuteen uutta painoarvoa tuo tulkinta harpulla.

Samuli_HKO_fblaatu

Panorama Filharmonicassa kuullaan sellisti Samuli Peltosen tulkinta Sibeliuksen sellolle ja pianolle säveltämästä Malincoliasta op. 20. Sibelius sävelsi kappaleen vuonna 1900 ja sen kantaesitti Georg Schnéevoigt, joka  itse asiassa muutamaa vuosikymmentä myöhemmin oli toimiva Helsingin kaupunginorkesterin kapellimestarina ja ajautuva pitkällisiin riitoihin Robert Kajanuksen kanssa.

Nimensä mukaisesti surumielinen kappale  vakuuttaa runsassointisuudellaan ja kromatiikkaan taipuvaisella melodiikallaan. Jotkut tulkitsevat kappaleen surumielisyyden kirpoavan Sibeliuksen Kirsti-tyttären kuoleman aiheuttamasta ahdistuksesta. Kamarimusiikillisen teoksen varsin vahvaa piano-osuutta soittaa Sophia Rahman.

Sibeliuksen ja aikalaisten musiikki täyttää Ateneumin näyttelysalit lauantaina 22.11. klo 18-21.30.
Taiteellinen suunnittelu Atte Kilpeläinen ja Erkki Suomalainen. Esiintymässä Helsingin kaupunginorkesterin muusikoita.

KONSERTIN OHJELMA

Teksti: Salla Viitanen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s