Kolmikolkkahattu

Pe 14.11. klo 19 Musiikkitalossa

Manuel de Falla – Maurice Ravel
Kazuki Yamada, johtaja
Francesco Piemontesi, piano

Liput Lippupalvelusta

Francesco Piemontesi, Paris le 8 janvier 2014

Sveitsiläinen kilpailumenestyjä Francesco Piemontesi tulkitsee Ravelin pianokonserton

Italiankielisen Sveitsin Locarnossa syntynyt Francesco Piemontesi (s. 1983) kuuluu aikamme kiinnostavimpiin nuoriin pianisteihin. Piemontesi on lukuisten kilpailumenestystensä siivittämänä noussut urallaan tasaisen varmasti maailman arvostetuimpien orkestereiden solistiksi ja perinteisimpien festivaalien esiintyjäksi.

Piemontesi BBC:n haastattelussa.

Japanin filharmonisen orkesterin pääkapellimestari Kazuki Yamada debytoi HKO:ssa

Berliinissä asuva japanilainen Kazuki Yamada (s. 1979) valmistui Tokion taideyliopistosta 22-vuotiaana ja jatkoi opintojaan Slazburgin Mozarteumissa. Opintojensa jälkeen Yamada nousi kansainväliseen tietoisuuteen voittamalla arvostetun Besanconin 51. kapellimestarikilpailun pääpalkinnon ja yleisöpalkinnon vuonna 2009.

Yamada vierailee ahkerasti Euroopan maineikkaimmissa orkestereissa, kuten Pariisin orkesterissa, Lontoon Philharmonia Orchestrassa, Berliinin radion sinfoniaorkesterissa, Pietarin filharmonikoissa, Göteborgin sinfoniaorkesterissa ja Birminghamin kaupungin sinfoniaorkesterissa.
Yamada johtaa Rahmaninovia Moskovassa


KONSERTIN OHJELMA

Manuel de Falla: Kolmikolkkahattu, sarjat 1 ja 2

Kaksinäytöksisen baletin nimi tulee kuvernöörin kantamasta arvoaseman symbolista, kolmikolkkahatusta. Pöhkö mutta sinnikäs kuvernööri on iskenyt silmänsä myllärin vaimoon, joka kuitenkin syvästi rakastaa miestään tämän rujosta ulkomuodosta huolimatta. Kömpelö kuvernööri yrittää tanssilla vokotella mylläritärtä, joka lähtee kiusoitellen leikkiin. Pian kuvernöörille paljastuu, että mylläri ja vaimonsa vain pelleilivät hänen kustannuksellaan.

Väärinkäsityksiä seuraa mustasukkaisuuden vallassa tehty pidätys, perätön uskottomuusepäily ja sitä seuraava kosto, vääriin vaatteisiin pukeutuminen sekä onnellinen loppu, jossa kuvernööriä heitellään ilmaan maton päällä. Tämä kaikki tapahtuu loisteliaan ja taidokkaasti orkesterille kirjoitetun musiikin säestyksellä.

Maurice Ravel: Pianokonsertto G-duuri

“Ne ajat ovat takanapäin, kun säveltäjän kuviteltiin inspiraation vallassa kuumeisesti rustaavan ajatuksiaan paperilappuselle. Säveltäminen on 75-prosenttisesti älyllistä toimintaa.” Näin kertoi Maurice Ravel (1875–1937) G-duuri-pianokonsertostaan (ke. 1932), jonka valmistuminen vei peräti kaksi vuotta. Samaan aikaan sävelsi myös toista pianokonserttoaan, konserttoa vasemmalle kädelle. Kantaesitysten välillä oli vain runsas viikko. Tyylillisesti teoksilla on silti vain vähän yhteistä: siinä missä vasemman käden konserttoa hallitsee romanttinen perusvire jazz-vivahteilla; G-duuri-konsertossa asia on päinvastoin.

Maurice Ravel: La Valse

Jokainen päättäköön itse, onko La Valsen sisäinen maailma vain irvokas kuvaus menneen kulta-ajan väkivaltaisesta tukehtumisesta, sodanjälkeisen Euroopan hajanaisuudesta vai valssin synnystä, kukoistuksesta ja kuolemasta. Tai jostain aivan muusta.

Joka tapauksessa sävellyksen äärimmäisyyksiin kurottava tehoreippaus ja Ravelin tavaramerkin tapainen ilmavuus ja värikkyys tekevät La Valsesta yhden kaikkien aikojen tanssiteoksista.

Tekstit: Jaani Länsiö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s