3. & 4.12. Ilmarinen vaeltaa Hakalan hahmossa

ILMARISEN VAELLUS
Pe 28.11. klo 19 Musiikkitalossa

Sonninen – Smetana
John Storgårds, johtaja
Tommi Hakala, baritoni
Polyteknikkojen Kuoro
Saara Aittakumpu, valmennus

Liput Lippupalvelusta

 hakala tommi 2014

Oopperalavoilta tuttu Tommi Hakala tulkitsee Ilmarisen vaelluksen

Baritoni Tommi Hakala tuli kansainvälisesti tunnetuksi kesällä 2003 voittamalla BBC:n järjestämän Singer of the World -laulukilpailun Cardiffissa, ja suomalaiset tuntevat hänet myös vuoden 2001 Merikanto-kilpailun voittajana.

Opinnot Riihimäen musiikkiopistossa, Sibelius-Akatemiassa (Master of Arts) ja Karlsruhen Musiikkikorkeakoulussa Matti Salmisen säätiön apurahan turvin johtivat kiinnitykseen Nürnbergin oopperassa 1998-2001, josta hän siirtyi Leipzigin oopperaan 2001-2004. Vuosina 2008-2013 Hakala kuului Suomen Kansallisoopperan solisteihin.

Hakalan keskeisimpään oopperaohjelmistoon kuuluvat mm. Figaron häät, Don Giovanni, Macbeth, Falstaff, La Traviata, Naamiohuvit, Don Carlos, Tannhäuser, Parsifal, Tristan ja Isolde, Elektra, Faust, Carmen, Jevgeni Onegin, Juha, Kullervo sekä operetti Iloinen leski.

Tommi Hakalan oopperavierailuista mainittakoon mm. New Yorkin Metropolitan, San Francisco, Dresdenin Semperoper, Deutsche Oper Berlin, Essenin Aalto-Theater, Teatro Regio Torino, Strasbourg, Toulouse, Montpellier, Geneve, Amsterdam, Teatro Real Madrid, Bilbao, Tel Aviv, Tanskan Kuninkaallinen ooppera, Tampereen ja Turun oopperat sekä Savonlinnan Oopperajuhlat.

Hänellä on myös paljon kysyntää niin lied- kuin orkesterikonserttienkin solistina. Tärkeimpien kotimaisten orkesterien lisäksi Hakala on laulanut mm. Bostonin Sinfoniaorkesterin, Oslon Filharmonikoiden, Berliinin Filharmonikoiden ja Concertgebouw-orkesterin solistina.

Hakalan levytyksiin kuuluvat mm. Great Baritone Arias (Ondine 2004); Tule armaani – Toivo Kuulan lauluja pianisti Kristian Attilan kanssa (Ondine 2006); Kullervo-sinfonia (Ondine 2008), Sinfonia nro 2 (Heiniö, Sony 2010) ja DVD Tannhäuser (Wagner) Tanskan Kuninkaallinen ooppera (Decca 2011).

Hakalan tulevia tehtäviä ovat mm. Nabuccon nimirooli Tampereen oopperassa, Hannun ja Kertun Peter Torinon Teatro Regiossa, Haydnin Luominen Savonlinnan Oopperajuhlilla sekä Macbethin nimirooli Essenissä.
Teksti: Allegro artists management/ Tommi Hakala

Tommi Hakala: ”Sinä hymyilet veljeni Kimmo…” oopperasta Kullervo. – YouTube

Puikossa meidän Jontte

Helsingin kaupunginorkesterin 12. ylikapellimestari John Storgårds (s. 1963) on suomalaisen muusikkokoulutuksen maineikkaimpia ja monipuolisimpia kasvatteja. Menestyksestään ja saamistaan tunnustuksista huolimatta hän vieroksuu kapellimestareihin liitettyjä neromyyttejä eikä anna itseään kutsuttavan maestroksi. Kapellimestarinakin hän näkee itsensä yhtenä muusikoista, mihin on varmasti vaikuttanut hänen pitkä uransa konserttimestarina mm. Avanti!-kamariorkesterissa ja Ruotsin radion sinfoniaorkesterissa.

Niin muusikoiden kuin yleisön keskuudessa John Storgårdsia kutsutaan usein Jontteksi. Hän asuu suuren osan vuodesta vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa Rovaniemellä. Aktiiviseksi penkkiurheilijaksi  tunnustautuva Jontte seuraa erityisen tarkasti jalkapalloa, kun hän ei ole hakemassa vastapainoa  suurkaupunkien hälinään ja konserttielämän kiireisiin Lapin erämaissa tai Suomenlahden saaristossa.

Polyteknikkojen Kuoro kertoo kansakunnan sankarista

Polyteknikkojen Kuoro (PK) on akateeminen suomalainen mieskuoro, joka tunnetaan modernista ja ennakkoluulottomasta otteestaan. Tekniikan opiskelijoiden kuorona PK ammentaa voimansa teekkariuteen erottamattomasti kuuluvasta yhdessä tekemisen ilosta sekä uusien haasteiden etsimisestä ja voittamisesta. Musiikillisesta kunnianhimosta ja esitysten tasosta PK ei tingi piiruakaan.

Vuonna 1900 perustettu kuoro pysyy edelleen lujasti kiinni juurissaan, ja Suomen vahva kansallisromanttinen mieskuoroperinne on kuoron ohjelmiston tärkeä tukijalka. Kuoro vierailee säännöllisesti Suomen johtavien sinfoniaorkesterien vieraana sekä tekee näiden mukana ulkomaankiertueita.

Kuoron taiteellinen johtaja Saara Aittakumpu on koulutukseltaan musiikin maisteri pääaineenaan kuoronjohto. Aittakumpu on myös opettanut kuoronjohtoa Metropoliassa, Tampereen ammattikorkeakoulussa sekä Helsingin konservatoriossa.

Konsertin ohjelma

Ahti Sonninen: Ilmarisen vaellus baritonille, mieskuorolle ja orkesterille

Supisuomalaiset sankaritarinat Kullervosta, Lemminkäisestä, Väinämöisestä ja muista korpikarpaaseista tuntuivat istuvan pienen ja sisukkaan suomalaismiehen kuvaan sotien jälkeisen Suomen itsetunnon kohotukseksi.  Kalevalaiselle kansallistunteelle oli uutta tilausta, ja tähän saumaan osuivat Ahti Sonnisen (1914–1984) parhaat ja tuotteliaimmat vuodet.

Mieskuoro Laulu-Miesten 40-vuotisjuhliin tilattu noin 20-minuuttinen kantaatti Ilmarisen vaellus Eino Leinon tekstiin kantaesitettiin 4.12.1954 Sibelius-Akatemian salissa Martti Turusen johdolla ja Radio-orkesterin ”avustuksella”. Baritoni Lauri Lahtinen lauloi nimiosan. Helsingin Sanomien kriitikko Tauno Karila kertoi kuulemastaan näin: ”Ahti Sonnisen Ilmarisen vaellus, mittava sävellys, antoi kuvan tämän nuoren säveltäjämme vakavasta ajattelutavasta. Se oli suunniteltu pitkää tähtäintä käyttäen muodon hahmottelun kannalta ja sisälsi myös vaikuttavia nousuja. Eräät orkesterivälikkeet kenties jonkin verran irtosivat pohjasta, mutta kokonaisuus on silti todettava merkittäväksi saavutukseksi.”

Teksti: Jaani Länsiö

Bedrich Smetana: Má Vlast – Isänmaani

Böömi, Bohemia, on osa Tshekin tasavaltaa. Noin Sveitsin kokoisella aluella asuu kuutisen miljoonaa böömiä. Alueen väen arvellut elintavat ovat synnyttäneet käsitteen ’boheemi’; hän on vapaa pikkuporvarillisen elämän kuten velkojen tai ydinperheen rasitteista. Boheemi on usein taiteilijatyypin synonyymi.

Smetana halusi säveltää elämää Böömissä. Varmistaakseen Isänmaa-sarjansa oikean tulkinnan, hän lähetti selitykset kustantajalle partituuriin liitettäviksi.

Sarjan aloittava Vyšehrad viittaa kallioon Prahan kupeella.  Sarjan toinen osa Vltava eli Moldau tunnetaan nykyisin myös elokuva- ja mainosmusiikkina. Teema juontaa samoihin aiheisiin kuin Israelin kansallislaulu Hatikva.

Šárka soi legendaa sotaisasta neitokaisesta, joka houkuttelee hänet pettäneitä miehiä ansaan. Sankarillinen loppu soinee onnistumisen iloa ja riemua kun uneen vaivutetut sotilaat tapetaan.  Böömin niityiltä ja lehdoista soi maan kauneutta, viljelijöiden iloa ja jänöjä metsikön siimeksessä.

Tábor kertoo harhaoppisena roviolla poltetun Jan Hussin ja häntä puolustavien böömiläisten taistelusta paavia vastaan. Osan temaattisena aiheena soi hussilainen taisteluhymni ”Olettehan Jumalan sotureita”. Sarjan päättävä Blaník alkaa iskuilta joihin Tábor päättyi.

Teksti: Tapani Länsiö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s