”Hansikkaat kädessä, hatut päässä niinkuin laulussa sanotaan.”

JULISTE_1900_PariisinTurnee

Sibeliuksen hyvän ystävän,
vapaaherra Axel Carpelanin ohjeistuksia
Kajanukselle Pariisin turneeta varten

Promemoria, Axel Carpelan vuonna 1900

1. Silmäillessämme orkesterikiertueen isänmaallista luonnetta lausutaan toivomus, että kaunisäänisten orkesterisoitinten omistajat, etupäässä viulujen, alttoviulujen ja sellojen, isänmaallisesta velvollisuudesta lainaisivat ne 2:ksi 3:ksi kuukaudeksi niin kauan kuin matka kestää – tietysti filharmonisen seuran kohtuullista takausta vastaan. Kun kuitenkin on otaksuttavissa, että monet eivät sittenkään ole halukkaita tähän uhriin, ehdotetaan, että filh. seura heti tekisi aloitteen esim. 3 a´4:n rikassointuisen viulun, 1 a´a:n violan ja mahdollisesti 1:n sellon hankkimiseksi – nykyaikaista Teollisuutta firmasta (nimeä en nyt muista), jotka soittimet sittemmin filh. seuralta voisi myydä taikka (yksityisesti) poisarpoa, ellei seura haluaisi niitä pitää. Jos puhallinsoittimien joukossa on joitakin ei aivan moitteettomia tai epäpuhtaita, täytyy sellaisia heti hommata, mieluummin Pariisista (esim. firma Bessen), kun on kysymyksessä engl. torvi, oboe, klarinetti. — Jousikuorossa saa ainoastaan käyttää ensiluokan kieliä. Orkesterin täytyy ”kaikua”.

2. ”Yllätyksellisiä tapauksia varten” on orkesterin harjoiteltava ”marseljeesi, hollantilainen kansallislaulu ja mahdollisesti ”Kong Kristian sto vid höjen mast”. Ruotsilta puuttuu kansallislaulu ja saksalainen ei saa tulla kysymykseen. ”Marseljeesi” harjoitetaan Ambroise Thomas´n sovituksen mukaisesti, joka on Ranskan valtion hyväksymä ja huomioidaan Ranskassa käytettyä tempoa ’stricte’. Marseljeesi, hollantilainen kansallislaulu kuten ”Maamme laulu”, Suomen laulu (jousikuoro) ja ”Porilaisten marssi” on opittava ulkoa, tämä koskee ehdottomasti myöhempiä (Maamme laulu jne.). Kaikki kansallislaulut on orkesterin seisten esitettävä.

3. Koko yritys voi epäonnistua esim. johtajan sairastuessa matkalla, minkä kaitselmus kieltäköön, jonka vuoksi on toisen varajohtajan seurattava matkalla, – – luonnollisesti Suomen kansalaisen. Saapukoon hän Helsinkiin toukokuun alussa ja johtakoon joskus harjoituksia, ettei hänen tarvitse tulla valmistamatta johtamaan, jota toivottavasti ei tule tapahtumaan.

4. Mielckin nimen jälkeen pannaan hänen syntymä – ja kuolinvuotensa sulkumerkkeihin. Etunimi alkukirjaimella ainoastaan. Samaten Sibeliuksen etunimeen nähden. Muuten uskoisivat hullut ranskalaiset, että hän (S.) on ranskalaista syntyperää, niinkuin M. saksalaista.

5. Jos ei ole jo tapahtunut, asetettakoon nyt jo ekonominen ja matkatoimikunta, jonka tehtävä ilmenee nimestä. Lisäksi konserttitoimikunta, joka määrää ohjelmiston, ohjelmien yhteenpanon ja pituuden – tavallisesti 6–7 numeroa, joista 1 sinfonia ja 1 sarja – viimeinen tietysti riippuvainen tavasta eri paikkakunnilla, mainoksen taiteellisesta asusta Tämä tutkii myös esim. mahdollisuudet ja takuun ylimääräisestä kiertueesta Hollannin suurkaupunkeihin jne.

6. Jos on mahdollista, on konserttimestarilla ennen toukokuun ensimmäistä päivää oltava jousiston jousitukset mitä tarkimmin merkittynä, niin että harjoitusten alkaessa kukaan ei olisi epätietoinen jousen ylös ja alas vedosta. (Tämä kohta pitäisi kai jäädä pois, mutta jääköön, koska kerran on tullut kirjoitetuksi).

7. Pariisissa täytyy jokaisen orkesterin jäsenen ehdottomasti kantaa sylinteriä. Jokaisen on huolehdittava ulkoasustaan. Hansikkaat kädessä, hatut päässä niinkuin laulussa sanotaan.

8. Orkesterin saksalaiset jäsenet käyttäkööt mahdollisimman vähän saksalaista äidinkieltään konserttihuoneistoissa. Pariisissa olkoon tämä ehdottomasti kiellettyä, ei ainoastaan orkesterin kokoontumishuoneessa, vaan myös sisään ja ulos mennessä. Kukaan ei saa kutsua toveriaan käyttämällä tämän saksalaista nimeä. Yksi ainoa tällainen varomattomuus ja kaikki olisi mennyt hukkaan.

9. Orkesterilaisten tulee käyttäytyä erikoisen kohteliaasti – jotain, joka meidän suomalaispojillemme tulee olemaan hyvin vaikeata. On kultainen sääntö olla kohtelias kaikille, myös tarjoilijoille ja kengänkiillottajille. Pienimmästäkin neuvosta tai palveluksesta paljastetaan pää kunnioittavasti Tukholmassa ja Pariisissa sanoen: kiitän kaikkein nöyrimmästi tai ”merci monsier” tai ”madame”. Aivan erikoista seikkaa tahdon tässä korostaa. Olemme tarpeeksi barbaareja tupakoidaksemme ruokapöydässä. Ulkomailla se katsotaan suurimmaksi raakuudeksi ja häikäilemättömyydeksi. Täytyy painaa meikäläisten päähän, että tällaisella vanhalla tapatottumuksella ulkomailla voi saada ikäviä seurauksia esim. ulos heittäminen tai sakotus sopimattomasta käyttäytymisestä.

10. Konserttihuoneistossa ei saa puhella tai rähistä (tai tupakoida). Olisi sopivaa, jos Pariisissa, jossa ruotsin ja saksankieli helposti sekoitetaan, ainoastaan suomea käytettäisiin kokoontumishuoneessa.

11. Ottaen huomioon äkillisen muuton pohjoisesta ilmanalasta melkein trooppiseen kehoitetaan erityiseen varovaisuuteen ruoan ja juoman suhteen. Keittämättömien hedelmien syöminen olkoon kielletty, samaten keittämätön vesi yksinänsä. Ei pidä koskaan juoda vettä lisäämättä siihen punaviiniä, on hyvä sääntö. Punaviini sinänsä on hyvä ehkäisy. Olutta ei pidä kenenkään juoda. Ylimalkaan neuvotellaan lääkärin kanssa ennen matkalle lähtöä. Ei ole haitaksi ottaa mukaan pullollinen cascarille 2. Inosentzoff.

12. Orkesterin ilmestyminen lavalle tapahtuu nopeasti ja elegantisti. Pieni harjoitus tässäkin suhteessa ei olisi turhaa.

13. Musiikkereittemme puute ranskankielen taidossa edellyttäisi jokaisella olevan mukanaan pieni parlööri ja siihen kirjoitettuna ääntäminen.

14. Konserttipäivinä älköön kukaan rasittako itseään; käynti Pariisin näyttelyissä olkoon kielletty näinä päivinä, jotka ovat erittäin rasittavia. Jos on suuri kuumuus, olkoon kielletty ulkona liikkuminen klo 10 aamup. – klo 3 iltap. pyörtymyksen ja auringonpistoksen ehkäisemiseksi. On kuljettava varjopuolella ja muistettava sylinterihatun polttava.

15. Soittokunnan yhteenpanosta olemme jo maininneet; sellojen ja bassojen lukumäärä ei saa alittaa 6:tta, toiset viulut ei 11:ta, alttoviulut ei 8:saa.

16. Kööpenhaminassa on akustisesti erinomainen konserttisali orkesterimusiikin ollessa kysymyksessä, mutta aivan mahdoton sooloesityksille.Emme varmasti muista, jos se on Kasinon suuri sali. ”Konserttitoimikunnan” täytyy myös ottaa selvää akustisista oloista, salien suuruudesta, vuokrista, nettotulojen maksimisuuruus, jne.

17. Ulkomailla osallistuu koko orkesteri säestystehtäviin.

18. Pariisissa kiinnitettäneen suurinta huomiota orkesteripianissimoon ja puhaltimien kuoron ehdottomaan puhtauteen.

entree-biljett_pieni

19. Orkesterijäsenten kurin ylläpitämiseksi sekä heille neuvojen, tietojen ja sääntömääräysten jne. välittämiseksi valitaan 3 ”piiskaajaa” tai monitäriä, ehkä mieluimmin orkesterijäsenten omalla valinnalla.

20. Pariisissa (ja Brüsselissä) pitää jokaisen orkesterilaisen aina kantaa mukanaan osoitelappu (asunto) selvästi kirjoitettuna ranskaksi, ääntäminen ruotsiksi tai suomeksi.

21. Ehkä olisi syytä painatuttaa luettelo (ranskaksi) Filharmonisen orkesterin Helsingissä esitettyjen ranskalaisten säveltäjien teoksista Pariisissa jaettavaksi taikka ehkä jo aikaisemmin lähetettäviksi prof. Duvernoy’lle.

22. Jos aika myöntää, ei olisi haitaksi vielä keväällä esittää joitakin ranskalaisia teoksia esim. Duboisín konservatorion rehtorin Augusta Holmésin, etevä säveltäjär, toimittaja ”La Fronde`ssa” (suomalaisystävällinen), Duvernoy’n, Chevillard’in. Hollantilaisilta säveltäjiltä olisi joitakin tuotteita esitettävä, ettemme esiintyisi Hollannissa aivan tietämättöminä sen maan musiikista.

23. Käännös ranskaksi (ja saksaksi) lauluista ja kansansävelmistä, jotka Pariisissa (ja Saksassa?) tulevat esitettäviksi, täytyy hyvissä ajoin alkaa, niin että tulos tässäkin tapauksessa koituu taiteelliseksi.

24. Olisikohan toivottavaa, että pari suomalaista kansanlaulua sovitettaisiin jousikuorolle? – Sopiva täytenumero.

25. Tehtäköön ajoissa luettelo henkilöistä, jotka ensi sijassa tulevat kysymykseen kutsukortteja lähetettäessä tai vapaalippuja annettaessa. Näihin itsestään selviin kuuluviksi lasketaan paitsi arvostelijat, musikaaliset merkkihenkilöt jne. ensi sijassa miehet ja naiset, joita Suomen asia on kiinnostanut. Näiden viimeksimainittujen joukossa on erityisesti mainittava Mme Bernardini. Tämä sielukas daami oli aivan ensimmäisiä, joka kyvykkäästi ja energisesti puolusti meitä (”Revue de Paris”). Kannattaa mainita, että everti Picquart on suuri musiikin rakastaja.

26. Orkesterin asunsijoituksesta huolehtii asuntokomitea. Ohjaavaksi perustaksi tälle lausutaan, että orkesteri sijoitetaan ”en bloc” (kokonaisuudessaan) konserttipalatsin läheisyyteen ja jos mahdollista kauas halvoista ruokapaikoista. Tukholmassa kehutaan hyvin halvoiksi talouskoulun ruokasaleja, joita on kaikkialla, suurimmat niistä länsi Trädgådsgatan’in ja Hamngatan’in (1897) kulmassa.

27. Varoitus keittämättömän veden käytöstä (myös suun huuhteluun) ja alkoholin, (oluen, absintin jne. käytöstä). Tämä koskee erikoisesti Pariisia ja Brüsseliä. Ilmasto troopillinen.

28. On tarkastettava, että flyygelit aina ovat meidän orkesterimme vireessä.

29. Koko orkesteri on tapaturmavakuutettava; niin myös kalleimmat soittimet.

30. Johtaja huomioikoon pikku seikkoja myöten Pariisissa laadittuja sääntöjä ulkonaisesta käyttäytymisestään konserttilavalla. Tiedustelkoon hän, jos hänen on astuttava sisään tipsuttavin askelin – allegretto grazioso – tahi puoleksi juoksumarssissa – allegro con fuoco eli astua sisään grandezza maestosolla; jos hänellä pitää olla vahanahkakengät tupsulla vai ilman; jos hännykset frakissa ovat nykymuodin mukaiset; mitenkä hänen on kumarrettava ja kiitettävä korkeimman pariisilaisen tavan mukaan;

31. Varokoon johtaja liian kovakätisesti painamasta herra Loubet’in ojennettua kättä, ettei hän joutuisi vaikeuksiin allekirjoittaessa valtionpapereita, sellaisia kuin esim. nimityksiä ritari legion d’honneur.

32. Tiedeakatemian kuuntelusali mahdoton. Musiikkiakatemian akustiikka on parempi kuin oopperan, kun orkesteri soittaa näyttämöllä. Katariinan kirkko (2,500 paikkaa tai enemmän) suosittu matineoille halpoihin hintoihin, mutta vaikeata saada nuottitelineet sijoitetuiksi jumalanpalveluksien jälkeen, vaivalloista kontrabassojen ym. kuljetusten kanssa lehterille. Kirkossa on vastakaiku, joka sopii vielä oratorioille, mutta ehkä sameuden aiheuttaja modernin orkesterin musiikille. ”Musiikkiakatemia: 822 istumapaikkaa. Hinnoilla 2;50: 2; 1,50 (Carrenon hinta) – 1672 kr.(netto). Hinnoilla 3;2;1,50 – menot 2000 kr.; 4;3;2 – menot 2,500 kr.” ”Kiinnostusta ei ole, ellei Suomen tähden, mutta täytyy ajoissa paljolla mainostuksella työskennellä”. Kysyköön konserttikomitea matinean antamisesta Bern´in suuressa salongissa.

33. Johtaja ei saa rasittaa itseään. Hänelle kuuluu vain puhdas musikaalinen tehtävä, kaikki muu: ekonomia, matkatouhu jne. kuuluu komitean tehtäviin.

34. Lavalla on orkesterin jäsenten oltava iloisten ja rauhallisten näköisiä.

35. Orkesterin jäsenet eivät saa antaa ensimmäisten menestysten nousta päähänsä, vaan koko ajan on koetettava ylittää itsensä jokaisessa seuraavassa konserttissa.

36. Trocaderon odotushuoneessa täytyy olla suuri pesuallas raikkaine vesineen ja jäineen.

A.C.n (Carpelan)!

promemoria_Carpelan (6)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s