Salaa opiskellut sellosankari ja Bartókin HOHTO-soundtrack

Musiikkitalo
ke 11.2 & to 12.2 klo 19

Baldur Brönnimann, kapellimestari
Narek Hakhnazaryan, sello

Ligeti – Dvorák – Bartók

Liput Lippupalvelusta

Brönniman Baldur_ credit_João Messias_Casa da Música
©João Messias Casa da Música

Baldur Brönnimann
Sveitsiläinen, Baselin musiikkiakatemian kasvatti Baldur Brönnimann voitti vuonna 1993 kansallisen nuorten kapellimestarien kilpailun ja on sittemmin rakentanut merkittävän uran monipuolisena kapellimestarina. Brönnimann on opittu tuntemaan laaja-alaisesta musikaalisuudestaan, joka kattaa tasapainoisesti tyylilajit vanhan musiikin klassikoista uusimpiin teoksiin ja oopperan montusta opetustehtäviin.
Viime lokakuussa Brönnimann julkaisi aktiivisesti päivittyvillä kotisivuillaan http://www.baldur.info runsasta palautetta aiheuttaneen kymmenenkohtaisen idealistan konserttikokemuksen parantamiseksi ja uusien yleisöjen houkuttelemiseksi. Etenkin ehdotukset juomien tuomisesta saliin, aplodeerauksesta osien välissä, esiintyjien frakittomuudesta ja nykymusiikin lisäämisestä herättivät musiikkiväen keskustelemaan etiketistä ja houkuttelevasta ohjelmasuunnittelusta.
Seuraa Baldur Brönnimannia Twitterissä @baldurbronniman

Taiteilijatreffit – kapellimestari Baldur Brönniman
ke 11.2 klo 18.15  Musiikkitalon Päälämpiö 

Narek Hakhnazaryan
Armenialainen Narek Hakhnazaryan (s. 1988) syntyi musikaaliseen perheeseen. Hänen isänsä soitti selloa maailman vanhimmassa yhtäjaksoisesti toimineessa kvartetissa, Komitas-kvartetissa ja äiti oli pianisti.
”Isäni halusi minusta muusikon ‒ viulistin”, Hakhnazaryan kertoi Yerevan-lehdelle vuonna 2013, ”mutta äitini rakasti selloa. Eräänä päivänä, kun olin kuusivuotias, hän vei minut salaa sellotunnille Sayat Nova -kouluun. Isäni oli hyvin suuttunut ja pettynyt, kun äitini kertoi hänelle siitä.”
”Jos tunnen teoksen hyvin, nautiskelen siitä ja toivon yleisön kiinnostuvan. Käyn esiintyessäni aina dialogia orkesterin jäsenten kanssa, jopa visuaalista dialogia, mikä tekee soittamisesta paljon hauskempaa. Esityksen loputtua yleensä harmittelen, että se päättyi”, hän paljasti Yerevan-lehdelle.
Tällä kaudella hän esiintyy mm. London Philharmonicin, Detroitin sinfoniaorkesterin ja Uuden-Seelannin sinfoniaorkesterin solistina. Narek Hakhnazaryan soittaa David Tecchler -selloa vuodelta 1698. Soitin on lainassa viulunrakentaja Jacques Francais’n perilliseltä Valentine Saarmaalta.
György Ligeti: Concerto Românesc
Itäisessä Unkarissa syntyneen György Ligetin (1923–2006) maailmanmaine 1960-luvun avantgarden kärkinimenä ja uuden musiikin airuena alkoi vasta elokuvaohjaaja Stanley Kubrickin käytettyä luvatta Ligetin musiikkia elokuvassaan 2001: Avaruusseikkailu (1968). Ligetin lepyttyä lopulta tuottoisaksi osoittautuneesta taidevarkaudesta jatkui modernistisäveltäjän voittokulku Kubrickin Hohto-elokuvan (1980) ääniraidalla.
Kubrick-elokuvista tuttu painostava äänimaailma ja Ligetin 1960-luvulla tavaramerkiksi iskostunut tapa tiputtaa nuotit viivastoille kuhisemaan kuin muurahaiset pesäänsä ei ollut edes mahdollista ennen kuin hän pakeni Unkarista vuonna 1956. Esimerkiksi varhainen Romanialainen konsertto (1951) edustaa Ligetiä, joka joutui taiteilemaan ohuella alueella stalinististen kapeakatseisessa Unkarissa. Jopa kansanmusiikin tuli olla poliittisesti korrektia eikä taiteen tullut turmella kuuliaisen kansan auktoriteettiuskollisuutta vierailla vaikutteilla.

Antonín Dvořák: Sellokonsertto h-molli 
Dvořákin vuonna 1892 alkanut kolmevuotinen kausi New Yorkissa Kansallisen konservatorion johtajana olikin sekä rahallisesti että taiteellisesti onnistunut pesti, sillä Prahaan verrattuna moninkertaisen opettajanpalkan lisäksi tuliaisina olivat amerikkalaishenkiset pianokvartetto ja -kvintetto, sinfonia Uudesta maailmasta sekä sellokonsertto, josta tosin vain tutkijan luovuudella voi löytää viittauksia Yhdysvaltoihin. Konsertosta pursuava slaavilainen melankolia johtaa pikemminkin säveltäjän orastavaan koti-ikävään, joka konkretisoituikin kesälomalla 1895 kirjattuun irtisanoutumiskirjeeseen.
Varhaisen sellokonserttoyritelmän vuodelta 1865 jäätyä luonnostelman tasolle Dvořák vannoi jättävänsä sellokonsertot muille. On yllättävää, että hän ylipäänsä tarttui selloon solistisoittimena uudemman kerran, sillä aiemmin hän haukkui sen ääntä korkealla nasaaliksi ja matalalla mumisevaksi, eikä hän voinut kuvitellakaan selloa kamarimusiikin tai orkesterin ulkopuolella. Amerikka muutti miestä, sillä vastustuksen muuri murtui välittömästi hänen kuultuaan konservatoriossa opettajakollega Victor Herbertin toisen sellokonserton.
Konsertosta muodostui hiljalleen poikkeuksellisen henkilökohtainen vuodatus Dvořákin kuultua nuoruudenrakkautensa Josefina Kounicován sairastuneen vakavasti. Säveltäjä palasi torjutun rakkauden muistoihin lainaamalla hitaassa osassa lauluaan Jätä minut yksin.
Béla Bartók: Musiikkia kieli- ja lyömäsoittimille sekä celestalle
Kuinka suuren ristiriidan Bela Bartók (1881–1945) onkaan saanut aikaiseksi akateemisella teosnimellään, joka tyytyy tiedottamaan lähinnä orkesterin kokoonpanosta? Yksi 1900-luvun kiistattomista merkkiteoksista Musiikkia kieli- ja lyömäsoittimille sekä celestalle (1936) on nimestään huolimatta kaikkea muuta kuin luettelomainen hakuteos genren historiaan.
Teoksessaan Bartók ottaa kantaa tuttuihin kaavoihin jakamalla orkesterin kahteen vastakkaiseen joukkoon kuin barokkikonsertossa, muiluttaa perinteisiä musiikin muotoja myllynsä läpi uuden estetiikan rajamaille ja saa kaiken kuulostamaan luvalla sanottuna pelottavalta.
Kaoottisuus kätkee sisälleen kuitenkin vahvan rakenteen ja loogisen symmetrian, josta tutkijat ovat löytäneet kultaisen leikkauksen käyttöä ja Fibonaccin lukusarjan (1,2,3,5,8,13 jne.), mikä kuuluu selvimmin kolmannen osan ksylofoniavauksen rytmissä. Symmetriaa ja kauhua luo myös tritonuksen käyttö, joka paitsi jakaa oktaavin tasan kahtia myös merkitsi paholaisuutta keskiajan musiikissa.
Kolmas osa Adagio lienee teoksen tunnetuin, kiitos Stanley Kubrickin Hohtoelokuvan
(1980), jossa tämä Bartókin ”yömusiikiksi” nimetty rondo tuo muistumia Jack Nicholsonin yhä mielipuolisemmaksi vääntyvästä virneestä. Elokuvan nähneen ihokarvat reagoivat patarummun glissandoihin aina kauhusta kangistuen

Teos- ja taiteilijaesittelyt: Jaani Länsiö

2 comments

  1. blogulblog · kesäkuu 20, 2015

    Oikein: Romaniassa syntyneen György Ligetin (1923–2006) ….
    György Ligeti, född 28 maj 1923 i Târnăveni (dåvarande Dicsőszentmárton), Transsylvanien, Rumänien, död 12 juni 2006 i Wien, Österrike

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s