Anomal Dances 1/4-sävelaskelharmonikalle

Pe 20.3.2015
Klo 19 Musiikkitalo
Suora lähetys YLE Radio 1 ja yle.fi/klassinen
Ennakkoluulijat klo 18.30

velikujala


Veli Kujala

Harmonikkataiteilija Veli Kujala (s. 1976) on monipuolinen säveltäjä ja muusikko, jonka repertuaariin kuuluvat niin kansanmusiikki, jazzmusiikki kuin uusin taidemusiikki. Resitaalit ja konserttoesiintymiset ovat vieneet Kujalaa ympäri Euroopan konserttisaleja ja festivaaleja, ja yhdessä tuubisti Petri Keskitalon ja kitaristi Jarmo Julkusen kanssa muodostamansa Pipoka-yhtyeen kanssa Kujala on tuttu näky myös kotimaisissa jazztapahtumissa.
Viime vuosina Kujala on esiintynyt ahkerasti itse rakentamallaan neljäsosasävelaskelharmonikalla, jota hän on kehitellyt yhdessä Haapamäen kanssa. Uudelle soittimelle on ollut tilausta runsaasti ja säveltäjät ovat ottaneet sen omakseen nopeasti.
”Siihen on hyvät syyt. Ensin tulee mieleen hyvä taiteellinen visio, ja sen jälkeen keksitään keinot sen toteuttamiseen. Jos sitä ei olemassa olevilla välineillä voi tehdä, niin sitten rakennetaan uudet. Soittimet ovat kehittyneet yhtä matkaa musiikillisten vaatimusten kanssa”, Kujala totesi Rondoclassic-lehdelle vuonna 2012. ”Eräs kuulija kertoi ensin ihmetelleensä, miksi moinen soitin on tehty. Soitinta kuultuaan hän sanoi ymmärtävänsä hyvin, että miksi! Soittimen äänestä voi tulla mieleen elektroninen musiikki”, Kujala kertoi Avantin Suvisoitolle vuonna 2013.

Susanna Mälkki
Susanna Mälkki (s. 1969) lukeutuu maailman arvostetuimpiin kapellimestareihin ja hänet tunnetaan erityisesti tarkasta lyönnistään ja kompleksisten nykymusiikkiteosten avartavista tulkinnoistaan. Hänen kautensa nykymusiikkiyhtye Ensemble InterContemporainin musiikillisena johtajana 2006–2013 oli menestyksekäs.
Mälkki on urallaan johtanut suuria sinfoniaorkestereita niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassa, mm. Chicagon ja Bostonin sinfoniaorkestereita, Wienin radion sinfoniaorkesteria, Los Angelesin filharmonikoita, Kuninkaallista Concertgebouw’n orkesteria, Baijerin radion orkesteria ja Berliinin filharmonikoita. Kuluvalla kaudella hän debytoi mm. New Yorkin filharmonikoissa sekä Philadelphian ja Clevelandin orkestereissa.
EIC-yhtyeen lisäksi Susanna Mälkki on toiminut Stavangerin sinfoniaorkesterin taiteellisena johtana vuosina 2002–2005. Nykyään hän on Gulbenkian-säätiön sinfoniaorkesterin päävierailija. Mälkki seuraa John Storgårdsia Helsingin kaupunginorkesterin 13. ylikapellimestarina syksystä 2016 alkaen.

Jean Sibelius: Aallottaret opus 73
Norfolkin musiikkijuhlien perustaja Carl Stoeckel muisteli muusikkojen reaktioita Sibeliuksen aloittaessa uuden teoksensa harjoitukset:
”Heidän puheistaan päätellen luulen, etteivät he aluksi ymmärtäneet sitä laisinkaan. Seuraavana aamuna, kolmen läpikäynnin jälkeen, he olivat kuitenkin hyvin ihastuneita siihen ja sanoivat, että musiikin kauneus kasvoi joka harjoituksella.” Aallottaret sai kantaesityksensä 4.6.1914 konsertissa, jossa Sibelius johti myös mm. Finlandian ja Valse tristen. Konsertista tuli huikea yleisö- ja arvostelumenestys.

Jukka Tiensuu: Anomal Dances
Konsertto 1/4-sävelaskelharmonikalle ja orkesterille

Jukka Tiensuu (s. 1948) on luonut mainetta niin cembalistina ja säveltäjänä kuin esseistinä ja musiikkielämän primus motorina. Säveltäjänä hän on sukupolvensa kiehtovimpia ja jännittävimpiä nimiä; häntä kiinnostavat aleatoriikka, mikrointervallit, soitinteatteri, elektronimusiikki, kollaasit ja sarjallisuus. Hän on myös perehtynyt vanhaan musiikkiin, kuten renessanssiin ja barokkiin
Illan konsertissa kantaesitetään Tiensuun uutuus, Konsertto 1/4-sävelaskelharmonikalle ja orkesterille ”Anomal Dances”. Solisti Veli Kujala on itse rakennuttanut soittimensa, jonka sointi eroaa hyvin paljon tavanomaisesta harmonikasta. ”Soittimen äänestä voi tulla mieleen elektroninen musiikki”, Kujala on kertonut.
Tiensuu ei koskaan kommentoi teoksiaan eli hän haastaa kuulijan vetämään omat johtopäätöksensä niiden sisällöstä. Säveltäjän käytäntöä kunnioittaen tässä ei kerrota illan teoksesta mitään. Todettakoon vain, että luvassa on jännittävien ja uudenlaisten sointimaailmojen laaja kirjo.

Richard Strauss: Also sprach Zarathustra opus 30

Konserttikauden 1891-92 päätteeksi Richard Strauss (1864-1949) kärsi burnoutista. Hän vietti pari kuukautta Kreikassa ja Egyptissä leväten ja ahmien kirjoja. Tällöin hän luki myös filosofi Friedrich Nietzschen (1844-1900) bestsellerin Also sprach Zarathustra (Näin puhui Zarathustra). Kirja sisältää vaikutusvaltaisen idean ”yli-ihmisestä” joka hylkää kristillisen ajattelun noudattaakseen aivan omaa moraalikäsitystään.
Strauss selitti: ”Halusin musiikillisin keinoin kuvata Nietzschen ideaa ihmisen kehityksestä. Johdantoa seuraavat erilaiset uskonnolliset ja tieteelliset vaiheet kunnes saavumme yli-ihmiseen.” Sävellys sisältää johtoaiheita – esimerkiksi Luonto-aihe, Vastenmielisyys-aihe ja Kaipuu-aihe – jotka liittyvät Nietzschen kirjaan. Kuulijan ei silti tarvitse olla kovinkaan tietoinen tästä, kuten ei ajatuksellisesta sisällöstä ja ohjelmallisuudesta ehkä muutenkaan. Also sprach Zarathustra on ennen kaikkea värikäs, vaikuttava ja kiehtova orkesteriteos, jota monet pitävät Straussin magnum opuksena.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s