Titaani

25.3. & 26.3.2015

Klo 19 Musiikkitalo
Matthias Pintscher, kapellimestari
Andreas Brantelid, sello

Liput Lippupalvelusta

credit_Andrea Medici

Matthias Pintscher
Saksalainen säveltäjä-kapellimestari Matthias Pintscher (s. 1971) aloitti viulunsoiton yhdeksänvuotiaana ja liittyi pian kotipaikkakuntansa nuoriso-orkesteriin. Orkesterissa, ollessaan ”fyysisesti äänten ympäröimänä”, hän oppi ”sulautumaan itseään suurempaan voimaan”, ja ymmärsi orkesterin olevan hän oma soittimensa — niin säveltäjänä kuin kapellimestarina.
Paitsi säveltäjänä hän on esiintynyt myös kapellimestarina lähes kaikissa suurissa orkestereissa, kuten New Yorkin filharmonikoissa, Mariinskin orkesterissa, Berliinin radion orkesterissa, Staatskapellessa ja Saksalaisessa sinfoniaorkesterissa sekä Kölnin WDR-orkesterissa.
”Ajatteluani kapellimestarina ohjaa oma sävellysprosessini — ja päinvastoin, tietenkin,” Pintscher on todennut. Osoituksena Pintscherin vahvoista nykymusiikin tulkinnoista hänet nimitettiin vuonna 2013 Susanna Mälkin seuraajaksi Ensemble InterContemporainin musiikilliseksi johtajaksi. Hän myös suunnittelee Avantin Suvisoiton ohjelman kesällä 2015.

3 Sussie Ahlburg

Andreas Brantelid
Tanskalais-ruotsalainen Andreas Brantelid (s. 1987) aloitti sellonsoitoin jo kolmevuotiaana. Soitinvalinta ei kuitenkaan ollut heti selvä, vaan hänen oli aneltava omaa selloa isältään, joka olisi mieluummin nähnyt poikansa viulistina, pianistina tai vaikka jalkapalloilijana. Lopulta isä myöntyi ja hankki pojalleen noin alttoviulun kokoisen sellon ja alkoi itse opettaa häntä. Harjoittelu oli rajattu tuntiin päivässä ‒ kymmenen vuoden ajan. Malmön selloprofessori Mats Rondinin yksityistunneille hän pääsi 11-vuotiaana.
Brantelidin ilmiömäinen lahjakkuus oli selvää pienestä pitäen, ja konserttodebyytti Tanskan kuninkaallisen orkesterin solistina tapahtui jo 14-vuotiaana. Konserttona oli Elgarin sellokonsertto.
Esiintyessään Brantelid tavoittelee intuition ja vapauden tunteita eikä arvosta perfektionismia tai muottiin sulautumista. Muusikkoihanteekseen hän mainitseekin viulisti Pekka Kuusiston. ”Kun mietin eniten ihailemiani muusikkoja, esimerkiksi Pekka Kuusisto on mahtava, koska hän on luopunut systeemiin sulautumisesta”, Brantelid kertoi Stringvisions-sivustolle vuonna 2012. Ja jatkaa: ”Esiintymisessä on tärkeää, että sitä tekee koska haluaa, eikä pidä pelätä luovuutta ja heittäytymistä tunteisiin, joita musiikki juuri sillä hetkellä herättää.”
Robert Schumann: Sellokonsertto a-molli
Vuonna 1850 Robert Schumann muutti perheineen Düsseldorfiin, jossa säveltäjä oli ottanut vastaan viran kaupungin orkesterin musiikillisena johtajana. Düsseldorfissa Schumann sävelsi ensimmäisen innostuksen vallassa useita uusia teoksia, mm. sellokonserton, joka syntyi vajaassa kahdessa viikossa lokakuussa. Kun Schumann tarjosi sitä sellisteille, kukaan ei kuitenkaan ollut siitä kiinnostunut. Hänen kustantajansakin oli aluksi epäröivä.
Clara-vaimo puolusti kuolemaansa saakka teoksen idearikkautta ja huumoria, mutta silti siihen osattiin asennoitua oikein vasta 1900-luvulla. Nykyään Schumannin konsertto on yksi kaikkein suosituimmista ja soitetuimmista romanttisista sellokonsertoista: harva on se huippusellisti, joka ei olisi ottanut sitä ohjelmistoonsa. Pablo Casalsin mielestä tämän on yksi kaikkien aikojen hienoimmista sävellyksistä ylipäätään.

Andreas Brantelid soittaa Schumannin sellokonserttoa Michael Schønwandtin johdolla.

Gustav Mahler: Sinfonia nro 1 D-duuri ”Titaani”
Nykyään Gustav Mahlerin asema eräänä musiikin historian ehdottomasti merkittävimmistä säveltäjistä on itsestäänselvyys. Mahlerin elinaikana tilanne oli toinen. Hän oli arvostettu kapellimestari, mutta säveltäjänä hän sai usein osakseen pilkkaa. Hän koki maailman kaoottisena tilana, ja säveltäjän tehtävänä oli tämän sekasorron ilmaiseminen mahdollisimman välittömällä tavalla. Siksi hänen teoksissaan soivat jyrkän vastakohtaiset ainekset: ylevää koraalia seuraa marssipoljento, banaalia kahvilamusiikkia melodinen adagio.
Mahler ryhtyi säveltämään ensimmäistä sinfoniaansa 1880-luvulla. Hän ei tosin ollut aivan varma siitä, oliko kyse sinfoniasta. Kun teos sai kantaesityksensä Budapestissä vuonna 1889, Mahler kutsui sitä ”Sinfoniseksi runoelmaksi”. Tämän jälkeen teos sai otsikon Der Titan, viitaten Jean Paulin samannimiseen romaaniin. 1896 säveltäjä antoi lopulta sävellykselleen otsikon Sinfonia 1.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s