Nainen ja sylikoira / Oboekonsertto / Schéhérazade

Helsingin kaupunginorkesteri Musiikkitalossa pe 16.10. klo 19
Olli Mustonen &  Nicholas Daniel
Liput Lippupalvelusta
Kuuntele soittolista

Scheherazade_(Rimsky-Korsakov)_01_by_L._Bakst

Rodion Shtshedrin (1932-)
Musiikkia jousille, kahdelle oboelle, kahdelle käyrätorvelle ja celestalle
Sarja baletista Nainen ja sylikoira (1986) 22’
Musik för stråkar, två oboer, två horn och celesta
Svit ur baletten Damen med hunden
Music for Strings, Two Oboes, Two Horns and Celesta
Suite from the ballet The Lady with the Lapdog

Bohuslav Martinů (1890–1959)
Oboekonsertto H. 353 (1955) 17’
Oboekonsert
Oboe Concerto
Moderato
Poco allegro
Poco andante
väliaika / paus / interval

Nikolai Rimsky-Korsakov (1844–1908)
Schéhérazade op. 35, sinfoninen sarja (1888) / symfonisk suite /symphonic suite 47’
Meri ja Sinbadin laiva (Andantino)
Prinssi Kalandarin tarina (Lento – Allegro molto)
Nuori prinssi ja prinsessa (Intermezzo: Allegro moderato)
Juhla Bagdadissa ja haaksirikko (Finale: Allegro tempestoso)

Konsertti päättyy n. klo / Konserten avslutas ca kl / The concert ends at about 21.00.

Olli Mustonen
Mustosella ja Helsingin kaupunginorkesterilla on pitkä yhteinen historia. Pianosolistina Mustonen debytoi orkesterin edessä jo vuonna 1987 Okko Kamun johdolla, minkä jälkeen hän on kuulunut orkesterin vakiovieraisiin sekä pianistina että kapellimestarina. Ensimmäistä kertaa Mustonen johti HKO:ta vuonna 1998. Orkesterin residenssitaiteilijana kaudella 2012–2013 HKO esitti runsaasti Mustosen musiikkia hänen itsensä johdolla, ja hän piti myös loppuunmyydyn soolopianoillan.
Mustosen kapellimestaritaidetta on verrattu hänen yksityiskohtien kiehtovuutta korostaviin pianotulkintoihinsa. Pianistin, kapellimestarin ja säveltäjän tasapainoisesti jakautunutta kolmoisrooliaan Mustonen ei halua panna tärkeysjärjestykseen. Hän onkin todennut olevansa ensisijaisesti muusikko.

Nicholas Daniel
Britti Nicholas Daniel (s. 1962) on saanut koulutuksensa Salisburyn katedraalikoulussa, Purcell Schoolissa ja Lontoon Royal Academy of Musicissa. Danielin ura alkoi toden teolla hänen voitettuaan 18-vuotiaana BBC:n nuorten muusikoiden kilpailun, mikä avasi sitä seuranneen kilpailuvoittojen sarjan. Hän on sittemmin esiintynyt lähes kaikkien suurten brittiorkestereiden sekä mm. Alankomaiden ja Baijerin radio-orkestereiden solistina.
Danielin virtuoosinen oboenkäsittely on kannustanut lukuisia nykysäveltäjiä kirjoittamaan musiikkia varta vasten hänelle. Hän on kantaesittänyt teoksia mm. Thea Musgravelta, John Tavenerilta, Henri Dutilleux’lta ja Michael Tippettilta.
Seuraa Nicholas Danielia Twitterissä @ndanielmusic

Tekstit: Jaani Länsiö
Rodion Štšedrin: Musiikkia jousille, kahdelle oboelle, kahdelle käyrätorvelle ja celestalle
Musiikkia jousille, kahdelle oboelle, kahdelle käyrätorvelle ja celestalle (1986) on sarja musiikista balettiin Nainen ja sylikoira (1985). Baletti perustuu Anton Tšehovin kuuluisaan novelliin, jossa naimisissa oleva pankkivirkailija Gurov viettää lomaa Jaltalla. Hän ihastuu naimisissa olevaan Anna Sergejevnaan. Heillä on lyhyt suhde, joka päättyy Annan Sergejevnan palatessa Moskovaan. Mutta Gurov ei kykene unohtamaan tapaamansa naista, jolla aina oli mukanaan pieni sylikoira.
Baletti sai ensiesityksensä Moskovassa 20.11.1985. Anna Sergejevnan roolin tanssi säveltäjän vaimo Maija Plisetskaja. Musiikkia jousille, kahdelle oboelle, kahdelle käyrätorvelle ja celestalle sai kantaesityksensä Leningradissa huhtikuussa 1987 Leningradin filharmonikkojen konsertissa Fedor Glushchenkon johdolla.

Bohuslav Martinů: Oboekonsertto
Tšekkiläinen Bohuslav Martinů (1890-1959) aloitti muusikon uransa viulistina. Synnyinkylässään Poličkassa häntä pidettiin niin suurena lupauksena, että kyläläiset keräsivät kokoon rahat, joiden avulla hän saattoi aloittaa opinnot Prahan konservatoriossa. Opiskelijana Martinů oli kuitenkin surkea: viuluopinnot jäivät kesken, samoin urkuopinnot. Hän alkoi säveltää, ja osallistui myöhemmin Josef Sukin sävellystunneille. 1919 hän teki läpimurron kantaatilla. Samoihin aikoihin hän alkoi soittaa viulua Tšekin filharmonikoissa.
Oboekonsertto syntyi vuonna 1955 tšekkiläissyntyiselle, australialaiselle oboisti Jiří Tancibudekille. Teos sai kantaesityksensä Sydneyssä syksyllä 1956 Sydneyn sinfoniaorkesterin konsertissa. Orkesteria johti Hans Schmidt-Isserstedt. Tšekkoslovakiassa konsertto esitetiin ensi kertaa vuonna 1960. Musikanttisessa, kamarimusiikillisesti soitinnetussa oboekonsertossa on kolme osaa (Moderato, Poco andante, Poco allegro).

Nikolai Rimski-Korsakov: Schéhérazade, sinfoninen sarja op.35
Teos sai alkunsa talvella 1887, kun Rimski innostui Tuhannen ja yhden yön tarinoista. Käännösten ansiosta kuuluisa arabialainen tarinakokoelma oli ollut länsimaalaisille tuttu ainakin 1700-luvun alusta lähtien. Suurinta suosiota se sai osakseen nimenomaan 1880-luvulla, kun kaikenlainen ulko-eurooppalainen eksotiikka tuli muotiin.
Sarja valmistui syksyllä 1888 ja sai kantaesityksensä saman vuoden marraskuussa Pietarissa säveltäjän johdolla. Rimski ei arvostanut ohjelmamusiikkia, joten sarjan otsikot olivat alunperin Preludi, Balladi, Adagio ja Finaali. Vasta ystäviensä kehotuksesta hän antoi osille niiden nykyiset nimet. Otsikot eivät kuitenkaan liitty mihinkään tiettyihin tarinoihin, joten kuulijalla on täysi vapaus itse keksiä mitä musiikissa milloinkin tapahtuu. Sen Rimski tosin kertoi, että usein toistuva sooloviulumelodia edustaa sadunkertojatar Šeherazadea ja samaten usein toistuva vaskiaihe edustaa tyrannimaista sulttaania, joka tarinoita kuuntelee.
Sarjan ensimmäinen osa Meri ja Sinbadin laiva avaa edellä mainitulla vaskipurkauksella. Sooloviulu lepyttää improvisaatiomaisella aiheella, ja kohta seuraa ensimmäinen, meren keinunnan täyttämä satu. Toinen osa Prinssi Kalendar on monivaiheinen scherzo. Nuori prinssi ja nuori prinsessa on kaunis, haaveileva hidas osa. Sarjan päättää osa Juhlat Bagdadissa – Meri – Laiva murskautuu vaskiratsastajaa kantavaan kallion. Musiikki kokee monia jännittäviä vaiheita ja huipentuu ensimmäisen osan merimusiikin mahtavaan kertaukseen. Lopussa sooloviulu kiipeää korkeuksiin. Sadut on kerrottu.

Tekstit: Christian Holmqvist

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s