Amsterdam ja kummallinen parturikäynti

KO_1900_Hollanti(AF)

Pariisin turnee vuonna 1900 – viulisti John Järnefeltin päiväkirja osa 13

Aamulla olimme Amsterdamissa. Matkalla Hollannissa lukuisat tuulimyllyt ja tällä kaupungin läpi risteilevät kanavat huomiotamme herättivät. Amsterdam on rakennettu tasangolle. Sellainenhan koko Hollanti on. – Hotelli, johon majoituin, oli nimeltään Mille Colonnes. Konserttiyleisöä oli kylläkin, vaikkakaan ei täyttä huonetta. Mainostuksesta huolimatta tuntui siltä kuin esiintymisemme olisi ollut verrattain vierasta paikkakunnan kuulijoille. Sattui minulle täällä eräs tapaus, josta en voi olla kertomatta. Pistäysin parturissa ennen konsertin alkamista. Vuoroani odotellessa muiden parrottuneiden kanssa huomasin tietämättäni joutuneeni eräänlaiseksi katselijain kohteeksi, mikä sinänsä oli ymmärrettävää. Olin lukevinani silmäyksistä, joita minuun luotiin, kummastusta, mihin oli sekoittunut vastenmielisyyttäkin, jollei ynseyttä. Olisiko ulkomuodossani silloin ollut jotakin tähän kansallisuuteen vivahtavaa, mikä ei nyt ollut tervetullut hollantilaisille. Englanti näet parhaillaan oli sodassa buurien kanssa; viimeksimainittuhan kansallisuudeltaan olivat hollantilaisheimoa. Tästäpä nyt heidän karseutensa. Kiirehdin selittämään, etten ollut englantilainen, en kaukaista sukuakaan, vaan että olin suomalainen. Epäluuloisena kuitenkin minua tiirailtiin. Koetin valaista kansallista syntyperääni, mutta kiusakseni selittivät he nyt minulle, etteivät he sellaisesta maasta kuin Suomi mitään tietäneet. Kaiketi olin venäläinen tahi jotakin slaavilaista sukua, mahdollisesti skandinavialainen, joka viimemainittu niinikään näytti vähän tunnetulta. Harmistuneena poistuin saatuani leukani sileäksi parturista. Oliko Hollannissa todellakin näin hämärät tiedot pohjoisista maista, vai olinko vain osunut tilapäisesti sellaiseen paikkaan ja sellaiseen seuraan, jossa yleissivistyksen taso ei ollut korkealla. Niin kuin jo varhemmin mainitsin, kiinnostivat nähtävästi enimmin orkesteritoverejani suurten liikehuoneistojen näyteikkunat. Niissähän näki tavaraa jos millaista ja hinnat eivät olleet korkeat. Tupakkamiehet ihailivat Havanna sikaareja, täällä ne olivat väärentämättömiä. Mielellään nauttivat toverini niinikään erilajisia, hyviä viinejä, joita tarjoiltiin hauskoissa puutarhasiirtoloissa eli n.s. annexeissa. Annex´ista johtuu mieleeni eräs tapaus, muistaakseni Köpenhaminasta. Kerron sen vasta nyt, vaikka tapaus kuuluukin matkamme mentyyn vaiheeseen. Istuimme konserttia odottaessamme eräässä tuollaisessa annexissa, jossa pienoinen orkesteri esitti soittoa ja eräs sen solisteista, italialainen kansallisuudeltaan, laulua. Meitä oli kymmenkunta miestä eräiden pöytien ympärillä. Joimme hyviä juomia, kuka mitäkin. Laulaja esitti aarioitansa italialaisen valppaudella ja suurieleisyydellä. N.s. pitkät, etten sanoisi loputtomat fermaatithan ovat ominaisia italialaisille laulajille. Näitä ääniä he meikäläisten mielestä venyttelevät enemmän kuin olisi luvallistakaan, vaikutuksen lisäämiseksi. Tämä laulaja kenties enemmän kuin olimme varhemmin todenneet. Eräs meistä, muistaakseni sellistimme Fohström, ehdotti että kokeilisimme, miten kauan italialainen jaksaa fermaattiansa jatkaa ja mielenosoituksellisesti hänen lauluvoimaansa punnitaksemme taputtaisimme silloin käsiämme. Tuumasta toimeen. Fermaatti tuli ja voimakas käsien pauke ilmaisi yleisön ihastuksen. Italialainen piteli ääntänsä, vaan me emme hellittäneet. Kämmenemme paukkuivat tasaisessa, hellittämättömässä tahdissa kilvan fermaatin kanssa. Sellistimme silmäniskuista kiihtyi vain taputuksemme raikuvaksi mielenosoitukseksi, mutta laulajakin pitkitti vielä lujana ääntänsä. Tämä kilpailu meitä huvitti, mutta näimme kuitenkin pian, ettei se enää esittäjää huvittanut. Nauroimme nähdessämme, että fermaatti henkimeneisyyteensä vihdoin katkesi. Me olimme voittaneet. Huomasiko laulaja tämän. Arvelin hänen huomanneen, koska ei enää meidän läsnäollessamme komeillut fermaateillansa. Miksikä tällaista nimittäisin? Vaikkapa taiteilijasielujen päähänpistoksi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s